Liisa Suorsa oppi alan arkea opiskelijaharjoittelussa Suomen Välinehuollossa

13 kesä Liisa Suorsa oppi alan arkea opiskelijaharjoittelussa Suomen Välinehuollossa

Kaikissa Suomen Välinehuollon toimipisteissä – Helsingissä, Tampereella sekä Kaarinassa on mahdollista tehdä opiskelijaharjoitteluja. Turkulainen välinehuoltajaopiskelija Liisa Suorsa teki meillä yhden kuukauden pituisen harjoittelun, joka laajensi hänen käsitystään alasta ja perehdytti monipuolisesti välinehuollon arkeen.

Mutta millaista harjoittelu oikeasti oli ja mitä jäi käteen? Kysyimme Suorsalta hänen kokemuksistaan niin välinehuoltajaopinnoista kuin harjoittelusta Suomen Välinehuollossa.

Konkreettista ja tärkeää työtä – työpaikalla, työajalla

Välinehuoltajaopinnot Turun ammatti-instituutissa syksyllä 2023 aloittanut Suorsa kuuli alunperin välinehuoltajan ammattitutkinnosta terveydenhuoltoalalla olevan ystävän kautta. Häntä puhutteli muun muassa se, että hän voi kouluttautua terveydenhuoltoalan ammattilaiseksi ja tehdä työtä potilasturvallisuuden kanssa ilman, että kyseessä on suora potilastyö.

“Mielestäni välinehuoltajan tärkeimpiä ominaisuuksia ovat huolelllisuus, tarkkuus, vastuu omasta tekemisestä sekä aseptinen omatunto – kukaan muu ei välttämättä näe jos väline on jäänyt likaiseksi, vaan se on sinun vastuullasi olla 110% varma siitä, että työ on tehty kuten pitää.”

Suorsa pohdiskelee myös, että tämä merkityksellinen ja keskittymistä vaativa työ ei monien muiden ammattien tavoin kuitenkaan seuraa kotiin ja vapaa-ajalle, vaan työ tehdään täysillä ja keskittyneesti työajalla, työpaikalla.

“Tällä alalla on todella hyvä työtilanne, ja välinehuolto on konkreettista työtä, jossa pääsee myös tekemään käsillä. Itselläni on jo ennestään akateeminen koulutus, ja koen että välinehuoltajan ammatti on erinomaista vastapainoa aiemmalle ammatilliselle osaamiselleni opetusalalta”, Suorsa kertoo.

Harjoittelut ovat tärkeitä niin opiskelijalle kuin työnantajalle

Ammatillisissa opinnoissa on tyypillistä, että opintoja tehdään näytöillä, ja lähiopetuksen lisäksi lyhyet tai pidemmät harjoittelujaksot ovat tärkeä osa opintoja. Suomen Välinehuolto tekee yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa ja haluaa mahdollistaa tuikitärkeitä harjoittelujaksoja opiskelijoille jo opintojen alkuvaiheista alkaen.

Suorsa kuuli Suomen Välinehuollosta ja lähellä sijaitsevasta Kaarinan toimipisteestä opettajaltaan ja päätti laittaa avoimen hakemuksen, joka johtikin sitten opiskelijaharjoitteluun, keikkatöihin sekä kesän ajan lomatuurauksiin.

“Parhaimmassa tapauksessa opiskelijan harjoittelu meillä on vielä silläkin tavalla win-win-tilanne, kun pystytään ja halutaan työllistää hänet myös jatkossa”, kiittelee Kaarinan toimipisteen tuotantovastaava Riina Törnroth.

Uusille välinehuoltajille tarvetta nyt ja tulevaisuudessa

Paitsi opiskelijoille, ovat harjoittelijat ja alasta innostuneet, uudet opiskelijat erittäin tärkeitä myös meille Suomen Välinehuollossa. Terveydenhuoltoalalla puhaltavat muutoksen tuulet – hyvinvointialuemuutos ja välinehuoltajien eläköityminen ovat tuoneet ja tulevat tuomaan muutoksia välinehuoltajien elämään julkisella puolella. Uusille, koulutetuille välinehuoltajille tulee olemaan lähivuosina tarvetta, joka ei ihan heti lopu kesken, ja tämä heijastuu myös Suomen Välinehuollon työvoimatarpeeseen.

“Me haluamme luoda kontakteja alan opiskelijoihin jo alusta alkaen ja tulla näkyväksi työllistymisvaihtoehdoksi, jotta voimme taata osaavan työvoiman myös jatkossa, kun kasvamme yrityksenä. Opiskelijoissa on alan tulevaisuus, ja he tuovat lisäksi aina kaikkein tuoreinta alan tietoa mukanaan”, kuvailee Törnroth.

Ohjaajan opastuksella kohti itsenäistä tekemistä

Suomen Välinehuollossa opiskelijaharjoittelijalla on oma ohjaaja, jonka kanssa tehdän samaa työvuoroa. Meille on tärkeää, että opiskelija saa harjoittelustaan mahdollisimman paljon irti, ja että meillä on samalla täydet resurssit normaalin asiakastyömme laadukkaaseen toteuttamiseen. Siksi otammekin opiskelijaharjoittelijoita ainoastaan silloin, kun voimme varmasti taata oman, dedikoidun ohjaajan opiskelijalle.

“Ohjaajan kanssa oli helppo työskennellä perehtyä työhön. Pääsin lopulta todella kokonaisvaltaisesti tekemään kaikkea, ja monia tehtäviä myös itsenäisesti, kun oltiin yhdessä sitä mieltä, että homma sujuu. Lähellä oli lisäksi aina joku, jolta kysyä”, kertoo Suorsa harjoittelujaksostaan.

Yksityisessä välinehuollossa on laaja skaala asiakkaita – ja instrumentteja

Ensimmäisen lyhyen harjoittelun Suorsa ehti tehdä Turun kaupungin suunterveydenhuollon toimipaikassa, jossa hän pääsi tutustumaan alan käytäntöihin. Niinpä hän sai heti myös hyvää vertailupohjaa yksityisen ja julkisen välinehuollon välillä.

“Verrattuna julkisen sektorin omaan välinehuoltoon erona täällä on esimerkiksi se, että on monia eri asiakkaita ja meillä on tarkat asiakaskohtaiset ohjeet siitä, miten instrumentit käsitellään ja pakataan. Senkin kyllä oppi nopeasti, ja on kivaa vaihtelua, kun eri asiakkailta tuleee erityyppistä instrumentaatiota”, Suorsa pohdiskelee.

Harjoittelu laajensi käsitystä välinehuoltajan työstä

Suorsan mukaan harjoittelu Suomen Välinehuollossa oli hyvä kokemus ja laajensi käsitystä siitä, mistä työssä on kysymys. Hän toteaa myös, että oli antoisaa päästä tutustumaan yksityisen puolen toimijaan, kun suurin osa harjoitteluista tehdään Varhan toimipisteissä.

“Sain tarpeeksi ohjausta ja aina vastauksia kysymyksiini. Minulla oli oma ohjaaja, mutta kaikilta muiltakin pystyi aina kysymään. Lisäksi Kaarinassa on tosi kiva työporukka ja hyvä ilmapiiri. Pienessä ja tiiviissä työyhteisössä on matala hierarkia ja asiat hoituvat todella jouheasti.”

Kysyttäessä, tuliko vastaan jotain yllättävää, nimeää Suorsa Suomen Välinehuollossa käytössä olevan ääniohjausjärjestelmän, joka helpottaa välinehuoltajien työtä, ja jota ei muualla ole käytössä.

“Se on todella kätevä etenkin pesupuolen tehtävissä, kun ei tarvitse ottaa suojakäsineitä välillä pois kirjoittaakseen asioita ylös, vaan voi tehdä käsillä koko ajan ja koneelle sanellaan instrumentit. Vaikka alkuun jännitti, onkohan sitä vaikeaa käyttää niin käyttö oli kyllä yllättävän sujuvaa”, kertoo Suorsa.

Valmistuminen häämöttää ja töitä riittää

Välinehuoltajan opinnot kestävät yleensä kaksi vuotta, mutta aiemmista opinnoistaan hyväksiluettujen kurssien ansiosta Suorsa valmistuu jo ennen joulua 2024.

“Välinehuoltajille on selvästi tarvetta ja kaikki koulutettu ja osaava työvoima on tarpeen. Jo alkuvaiheessa opintoja pääsee harjoitteluihin ja hyvin nopeasti myös tekemään keikkatöitä ja sijaisuuksia.”

Suunnitelmissa on yhdistää tulevaisuudessa uusi ammatti muihin töihin ja rakentaa itselleen joustava ja omannäköinen työelämä, joka mahdollistaa omannäköisen arjen – esimerkiksi vuodenvaihteessa kotiin muuttaneen rescuekoiran opettamisen kotikoiran tavoille.

Suorsa piti harjoittelukokemustaan hyvänä ja kehottaa muitakin rohkeasti hakemaan. Myös Törnroth rohkaisee laittamaan avoimen hakemuksen jos opiskelijaharjoittelu kiinnostaa missä tahansa Suomen Välinehuollon toimipistessä. “Minun mielestäni on myös hienoa, että hyviä ja motivoituneita aikuisopiskelijoita alalle löytyy taustaan katsomatta”, hän summaa.

******************************************

Suomen Välinehuollossa välinehuoltotyötä tekevät ammattiin kouluttautuneet ja sitä opiskelevat, välinehuollon motivoituneet ja asiantuntevat ammattilaiset. Jos haluat meille harjoitteluun, ota yhteyttä ja lähetä meille avoin hakemus!