Steriili vai desinfioitu? Instrumenttien puhtausasteet välinehuollossa

07 marras Steriili vai desinfioitu? Instrumenttien puhtausasteet välinehuollossa

Välineiden sterilointi näyttelee kriittistä roolia infektioiden torjunnassa ja potilasturvallisuudessa

Välinehuolto toimii osana infektioiden torjuntatyötä tarkoituksenaan katkaista epäsuorat tartuntareitit hoitotilanteiden ja potilaiden välillä terveydenhuollossa. Välinehuollon vastuulla on, että kirurgiset instrumentit ja muut potilaiden hoitovälineet huolletaan asianmukaisesti – eli pestään, desinfioidaan ja useimmiten steriloidaan käyttökertojensa välillä.

Mutta mitä steriili tai desinfioitu aivan käytännössä tarkoittavat, onko puhdas sama asia kuin mikään näistä, ja ovatko steriili ja steriloitu sama asia? Entä mitkä säännöt välinehuollon prosesseja säätelevät? Siitä kerromme tässä artikkelissa.

Välinehuoltokin on instrumenttien ammattimaista käyttöä

Kirurgiset instrumentit ja muut potilaiden hoidossa käytettävät välineet ovat lainsäädännöllisestä katsantokannasta lääkinnällisiä laitteita – vaikkei teräksisiä saksia aina arjessa lääkinnälliseksi laitteeksi mielletäkään.

Lääkinnällisten laitteiden valmistusta ja käyttöä säätelee yleiseurooppalainen ja kotimainen lainsäädäntö. Leikkausinstrumenttien huoltaminen välinehuollossa katsotaan niiden ammattimaiseksi käytöksi ja siksi välinehuollon tulee huolehtia, että viranomaisvaatimukset välinehuoltoprosessissa täyttyvät.

Suomen Välinehuolto Oy:lla on sertifikaatti laatujärjestelmästään, joka perustuu suoraan lääkinnällisten laitteiden valmistusta ohjaavaan standardiin SFS-EN ISO 13485. Kyseinen standardi on yhdenmukaistettu eli harmonisoitu eurooppalaisten lääkinnällisiä laitteita koskevien viranomaisvaatimusten kanssa.

Pesu ja desinfiointi on puhtaiden instrumenttien perusta

Leikkauksen tai muun toimenpiteen jälkeen likaiset instrumentit toimitetaan välinehuoltoon. Tässä vaiheessa instrumentteihin suhtaudutaan kuin ne olisivat tartuntavaarallisia, joten niiden turvallinen käsittely edellyttää välinehuollon henkilökunnalta vankkumatonta ammattitaitoa ja kykyä noudattaa vaadittavia varotoimia.

Lämpödesinfektio tai kemiallinen desinfektio instrumentista riippuen

Instrumentit pestään ja desinfioidaan välinehuollon pesu- ja desinfiointikoneilla, minkä jälkeen instrumenteista on pesty pois mekaaninen lika ja lähes kaikki niihin päätyneet ihmisperäiset mikrobit: bakteerit, sienet ja virukset. Pesu- ja desinfiointiprosessi päättyy lämpödesinfektioon, jonka aikana instrumentit altistetaan korkealle lämpötilalle muutamien minuuttien ajaksi.

Mikäli huollettavat välineet eivät kestä koneellisen prosessoinnin korkeita lämpötiloja, voidaan desinfektio tehdä myös kemiallisesti sopivaa desinfektioainetta käyttäen. Välinehuollossa käytetään laajakirjoisia instrumenttidesinfektioon soveltuvia desinfektioaineita.

Välinehuollon pesu- ja desinfiointikoneita koskevassa standardiperheessä SFS-EN ISO 15883 määritellään tarkasti, miten lämpödesinfektio tulee toteuttaa. Koneellinen lämpödesinfektio johtaa mikrobien tehokkaaseen tuhoutumiseen.

Milloin desinfiointi riittää?

Monissa toimenpiteissä hoitovälineiden riittävä puhtausaste on desinfioitu. Tällaisia välineitä käytetään ei-kajoavissa toimenpiteissä, joissa ei ole tarpeen tunkeutua potilaan kudoksiin ihon tai limakalvojen läpi.

Pesu- ja desinfiointiprosessin päätteeksi instrumentit kuivataan ja välinehuoltaja tarkastaa kaikki instrumentit kaikilta pinnoiltaan yksitellen. Ne pakataan elintarvikemuovipusseihin ja käytetään jälleen hoitotilanteessa uudelleen.

Välineiden sterilointi terveydenhuollossa takaa korkeimman puhtausasteen

Suurimmalta osalta instrumenteista odotetaan kuitenkin vielä desinfiointia korkeampaa puhtausastetta, ja siksi lähes kaikki instrumentit steriloidaan. Steriloiduissa instrumenteissa ei ole jäljellä yhtäkään elinkykyistä mikrobia. Siksi kajoavissa toimenpiteissä, joissa joudutaan läpäisemään potilaan iho, limakalvo tai hammaskudos, käytettävien instrumenttien puhtausaste on steriili.

Lääkinnällisten laitteiden sterilointia koskevassa standardissa SFS-EN 556-1 määritellään, että steriilissä tuotteessa elinkykyisen mikrobin esiintymistodennäköisyys saa olla enintään 1/1000 000 eli että yksittäisestä steriilistä instrumentista on luvallista löytyä teoreettisesti yksi elinkykyinen mikrobi miljoonasosan todennäköisyydellä.

Höyrysterilointi autoklaavissa tuhoaa mikrobit

Yleisin tapa steriloida instrumentit on altistaa ne korkealle lämpötilalle autoklaavissa. Autoklaavi on painelaite, johon johdetaan puhdistettua vesihöyryä –tämän johdosta menetelmän nimi on höyrysterilointi. Höyrysteriloinnissa mikrobit tuhoutuvat täysin ja lopputuotteesta tulee steriili. Tyypillisesti steriloituminen tapahtuu 134°C:een lämpötilassa, 2 barin ylipaineessa käsittelyajan ollessa vähintään 3 minuuttia.

Kaikkien prosessoitavien välineiden tulee olla pestyjä ja desinfioituja ennen sterilointia. Näin menettelemällä saavutetaan haluttu sterilointitehokkuus, kun välineiden mikrobikuormitus jo ennen sterilointia on pieni – samalla varmistetaan myös välinehuoltajan työturvallisuus.

Sterilointimenetelmät: fysikaalinen tai kemiallinen sterilointi materiaalin mukaan

Höyrysterilointi kuuluu kuumailmasteriloinnin ohella fysikaalisiin sterilointimenetelmiin. Näiden lisäksi instrumentteja ja muita välineitä voidaan steriloida myös kemiallisin menetelmin, mikäli prosessoitava materiaali ei kestä höyrysteriloinnin korkeita lämpötiloja.

Kemiallisia sterilointimenetelmiä ovat etyleenioksidisterilointi, höyrystettyyn vetyperoksidiin perustuvat sterilointimenetelmät sekä matalalämpöhöyryllä ja formaldehydillä sterilointi (LTSF-prosessi). Näistä kemiallisista sterilointitavoista yleisimpiä ovat vetyperoksidimenetelmät.

Täällä voit tutustua Suomen Välinehuollon sterilointipalveluihin

Steriili vai steriloitu?

Vaikka puhutaan puhtausasteista, termi ”puhdas” ei ole yksikään käytetyistä puhtausasteista. Välinehuollon näkökulmasta instrumenttien puhtausasteet likainen (tartuntavaarallinen), desinfioitu ja steriili pätevät kaikilla terveydenhuollon osa-alueilla. Toisinaan suun terveydenhuollon välinehuollossa saattaa törmätä käsitteeseen steriloitu. Tällä tarkoitetaan avonaisena eli ilman pakkausta steriloituja instrumentteja, jotka kuitenkaan sterilointilaitteen oven avauduttua eivät enää ole steriilejä.

Siksi steriloitu on välineiden puhtausasteena keinotekoinen ja tarpeeton. Vastaavassa tilanteessa avosteriloituja instrumentteja tuleekin kohdella vain desinfioituina instrumentteina, sillä niitä ei voida käyttää kajoavissa toimenpiteissä, joissa instrumenttien tulee olla steriilejä.

******
Toivottavasti tämä artikkeli valaisi sinulle desinfioinnin ja steriloinnin eroja, ja niiden roolia potilasturvallisuudessa ja infektioiden torjunnassa. Suomen Välinehuollon työstä välineiden steriloinnin ja puhtauden takaajana saat tietoa verkkosivuiltamme, ja voit aina olla yhteydessä meihin lisätietoja varten!

Artikkelin kirjoittaja:
Ville Kivisalmi, toimipaikkavastaava, Helsinki
Suomen Välinehuolto Oy